Keskikesällä metsänkuningas kutsui metsänvaltiattaren luokseen. Hän laittoi Tapion pöydän koreaksi leivällä, hunajalla, hunajaviinillä, marjoilla ja metsänkukkasilla. Niin kaunis oli päivä, pöytä niin runsas ja metsänkuningas niin vahva ja komea, että Valtiatar rakastui. Metsänkuningas lupasi vaalia ja suojella Valtiatarta; joka taas lupasi tukea ja auttaa häntä.
He nauttivat pöydän antimista niin, että he olivat tahmaisia hunajasta ja marjoista ja tarvitsivat puhdistautumista. Heidän saunoessaan Valtiatar pyysi metsänkuninkaalta rasvaa. Kuningas kysyi: "Miksi?" Valtiatar vastasi, että he tarvitsevat sitä tuleville vauvoille. Kuningas antoi vatsarasvaansa Valtiattarelle. Valtiatar otti lähdevettä ja tuhkaa saunapadan alta ja keitti niitä tulella. Päivän ollessa lopuillaan Valtiatar otti saippuakeitoksensa ja varastoi sen. Tuli talvi, vauvat syntyivät ja kevät tuli jälleen. Lasten saunoessa ensimmäistä kertaa he käyttivät saippuaa heidän talviturkkinsa pesuun.
Näin kertoo vanha tarina saippuan synnystä; luonnon antimista, huolenpidosta ja viisaudesta, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Samoista ajatuksista syntyi aikanaan myös Solasaippua.
Perinteistä syntyy jotain ainutlaatuista
Solasaippuan perusti Christiana Harle 2000-luvun alussa, inspiraationaan näkemänsä uni, jossa karhu neuvoi hänelle saippuankeiton saloja. Tuloksena oli perinteisin keinoin valmistettu luonnonsaippua, jossa ei ollut keinotekoisia säilöntä-, puhdistus-, väri-, tai tuoksuaineita.
Kaksituhattaluvun alusta Christiana keitti Solasaippuaa, joka ihastutti ihmisiä alusta asti. Muutoksen tuulet alkoivat kuitenkin puhaltaa vuonna X, kun Christiana päätti luopua Solasaippuasta ja siirtää taitonsa ja kokemuksensa saippuan keittämisestä eteenpäin.
Uusi luku Solan tarinassa
Keijo hyppäsi saippuantekijän saappaisiin, ja luonnonsaippuan keittämistä jatkettiin Juuassa samoin tinkimättömin periaattein: luontoa ja perinteitä syvästi kunnioittaen. Solan saippuat puhdistivat, paransivat ja hellivät ihmisiä ympäri Suomen. Kantautuipa tieto ainutlaatuisista saippuoista ja sitä myöten myös itse saippuat Suomen rajojen ulkopuolellekin!
Solan lähestyessä kahdenkymmenen vuoden ikää heräsi ajatus siitä, että pitkän taipaleen kunniaksi olisi aika keksiä jotain uutta, kääntää taas uusi sivu Solan tarinassa. Kohtalo kuuli toiveen, ja onnekkaiden sattumien kautta nuori markkinoinnin opintojaan päättämässä ollut Albert saapui Solasaippuan toimistolle. Yhteinen arvostus ja kunnioitus luontoa ja perinteitä kohtaan yhdisti kaikkia ja näin Solan väki sai uuden vahvistuksen.
Perinteisen saippuanteon rinnalle syntyi hiljalleen halu kehittää luonnollista ihonhoitoa entistä enemmän. Yhdessä Virpin kanssa alettiin kehittämään täysin uutta hoitotuotesarjaa, joka täydentäisi perinteisiä saippuoita, samoilla periaatteilla kuin millä Solasaippua oli alun perin perustettu.
Solan tarina jatkuu edelleen, luonnon viisautta ja alkuperäisiä arvoja kunnioittaen. Tänään katseemme suuntautuu tulevaan, ja tuoreimpana askeleena olemme täydentäneet Kota-hoitotuotesarjaa uusilla tuotteilla - joiden vastaanotto on ollut erittäin lämmin.
Kuka tietää, mitä kaikkea luonnolla on meille vielä kerrottavanaan?